Hupsan.. Johan on kulunut aikaa viime kuulumisista. Noh, Se vain kertoo ettei mitään erikoisempaa ole sattunut. Päivät kuluvat omalla painollaan, kovasti koitetaan taas sopeutua tuohon koulun arkeen, kun juuri tuli lomailtua se kolmisen viikkoa.

Milan juoksuja ei kuulu eikä näy.. Liekö menneet ohi ihan huomaamatta? Päivittäin on typyä tullut kyllä tarkistettua ja käytöstä tarkkailtua ihan kunnolla, mutta ei niin ei!

Lenkillä käytös vielä ihan samanlaista, mutta jos rähinä iskee niin se on onneksi jo aika ponnetonta, pikemminkin tapa mitä että enään tuntuisi oikeasti pelottavan, no joku kamala potkukelkka tietysti, mutta normaalit asiat. Rähinöitäkään ei enää läheskään aina tule. Hycä näin ja suunta oikea!

Koulun tempuissa ollaan edistytty ihan kiitettävästi. Typy vain kamalan mielellään haluaisi peruuttaa makuullaan, ei seisten. Enpä nyt tiedä olisiko tuo kamalan suuri moka, mutta haluisin sen maassa makaamisen pitää ihan paikallaan, ettei tule sitten TOKO- kokeessa ikäviä yllätyksiä. Nenän pyyhkiminenkin menee jo ihan ok, pompulaa ei enää tarvitse juosta karkuun vain on sekin ymmärretty ihan mukavaksi välineeksi.

Niin ja ekat synttäritkin tulivat ja menivät, samoin joulu ja uusi vuosi, jonka kanssa ei ollut mitään ongelmia. Ei raketteja tarvinut pelätä edes lenkillä. Reipas tyttö siis

. Mila 1w. Synttäreinä otettu kuva. Laitetaanpas vielä kuva miltä tyttö näytti kun minun elämään tassutteli.. <3

Pientä eroa on ehkä havaittavissa ;)