Nyt ollaan sitten Milan kanssa muutettu omaan asuntoon, tai ainakin nyt nukutaan kaksistaan. Tavaroita on vielä entisessä yhteisessä asunnossa, mutta yritetään kuitenkin pääsääntöisesti oleilla sielä yksiössä. Milan mielestä sielä on HUIPPU kivaa!! Ainaki siis hepuleiden aikaan, vielä kun ei tavaroita ole tiellä niin saa hyvin spurtteja ja tulipa erillainen sänkykin johon Mila pääsee hyppäämällä. Se onkin kiva leikki se- sängylle ja nopeesti alas ennenku mamma ehtii kieltää- uudestaan- spurtti ympäri kämppää- sängylle- sohvan alle- sängyn alle... Hitsit ku sais joskus tätä karuselliä kuvattua!! :D Nukkuminen on sitten vähän jännempi juttu, ei taho oikein vielä löytyä paikkaa ja ruokakin maistuu aika huonosti, mutta vaikka pelkäsin että nyt sitten alkaa pissailut uudestaan niin ei, se on kyllä nyt helpottunut. Vieläkin huomaa, että mieltään pitää välillä osoittaa, esim. just tultu pihalta, itse menen suihkuun niin on juuri suihkun oven edessä lähes huomaamaton lätäkkö, täysin vängällä liritetty. Mutta eiköhän se kotiutuminen kuitenkin ala sujumaan.

Mila on ollut aikamoinen ADHD-tapaus tässä tämän viikon, koska jouduin sunnuntaina sairaslomalle selkäni takia ovat lenkit olleet aivan liian lyhyitä ja ennen kaikkea hitaita Milan makuun. Kyllä tästä ollaan kuitenkin selvitty kun ollaan vähä aivojumpattu ja keppiä vähän koitettu heittää eilen ja tänään kun selkä ollut jo vähän parempi. Osoittipa tämä pätkä kuitenkin sen, että typy tarvitsee noin pieneksi koiraksi nopeatempoista liikuntaa, lenkkien pituus ei niinkään tunnu merkitsevän vain se että mennään vauhdilla :D

Niin ja mainitaan nyt vielä täälläkin kun olen kaikkialla toitottanut. Pääsin ensimmäiseltä varasijalta Kannuksen kennel-linjalle kouluun. Milan Mummi lupasikin tehdä Milalle repun kun yhdessä lähdetään kouluun istumaan ja touhuamaan ;D