Nyt on sitten pääsiäistä vietetty ja maha täytetty suklaalla. Ihan mukavasti on arki mennyt. Mila oppii kokoajan enemmän ja enemmän, ihan arkijuttuja kuten remmissä käyttäytymistä, vieraiden ohittamista, paikallaan odottamista yms.

Lauantaina oli taas pentukoulu. Ei ollut monikaan paikalla, itseasiassa ei tainnut olla yhtään samaa koirakkoa mitä oli tiistaina. Olisiko ollut 6 koirakkoa, meidät mukaanlukien, ohjaajakin oli eri. Nyt täytyy sanoa, että tuntui oikeasti kuin olisi ollutkin koulussa. Menimme jokainen aina vuorollamme suorittamaan pyydetyn tehtävän ohjaajan ja muiden katsellessa. Henkilölohtaisesti vihaan tällaisia toimintoja, että muut arvostelevat kun yrittää oppia jotain, mutta eipä sielä kukaan ilkeä ollut, vaan tukea sai vaikka mekin mentiin päin metsiä. Pentukoulussa on vain niiiiiin paljon ihania hajuja, että Mila ei lainkaan keskity remmissä kävelemiseen vaan pyrkii vain eteenpäin. Kovasti ollaan tätä nyt kotona treenattu, eli avokki kun oli kotona niin yritti tehdä häirötekijöitä ja itse yritin vain saada Milan keskittymään itseeni. Hyvinhän se alkoi jo sujua, kunhan löysi tarpeeksi mielenkiintoisen motivoinnin, ulkona käpy käteen ja sisällä ku treenattiin ni sai tyttö jopa makkaraa :) Paikallaan olo meni taas ihan nappiin, ei mitään moittimista, eikä ollut myöskään perus istu, maahan- käskyissä. Hassua miten Mila jaksaa näissä keskittyä, mutta kun liikkeelle lähdetään ni menee pää viidentenä jalkana mihin vain remmi antaa myöten... Noh tänään olisi tarkoitus mennä taas harjoittelemaan.

Ilmat olivat vähä kehnot, paitsi sunnuntaina! Mahtava auringonpaiste! Ei muuta ku koira autoon ja metsään. Mentiin taas vanhalle majakalle seikkailemaan, pian kun sielä alkaa tietääkseni pesimäaika, eikä koiran kanssa sinnekään ole enää asiaa. Mila nautti täysin rinnoin kun sai taas vain nenänsä kanssa tehdä töitä. Tuhnutus vain kuului kun tyttö häntäheiluen meni pitkin mättäitä. Vesilammikot oli vaan pirullinen juttu. Vesi kun on aika pelottavaa!! Kyllähän se molskahdus sitten tuli kun avokki erehtyi menemään "väärälle" puolelle lammikkoa, Milalle tuli paniikki, että lauma hajoaa ja kauhealla spurtilla avokin luokse ja lammikon läpi. Mila niin pieni, että uimasillehan siinä pääsi :) Eipä sille tuomitsevalle katseelle jonka Mila Mikkoon loi ni voinu ku nauraa!! Mukava reissu oli! Sais tuollaisia kelejä tulla enemmänkin.

ikuistettu molskahdus...